Ihmislähtöiset palveluverkot – DigiPAVe 2.0 -kehittämishanke toteutettiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuosina 2020-2022. Hankkeessa hahmoteltiin polku, jolla voidaan edetä reaktiivisesta toiminnasta kohti ennakoivaa, suunnitelmallista ja palvelutarpeiden ohjaamaa palveluverkkosuunnittelua. Hankkeessa kehitetty uusi toimintamalli tarjoaa kunnille kehittämistyön suuntaviivat sekä työkalun toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmäpalvelujen kehittämiseen. Hankkeen aikana laaditut sanastot ja tietomallit ovat saatavissa ja edelleen kehitettävissä yhteentoimivuusaslustalla. Tiedonvirtautuksen opit on koottu hyödynnettäviksi myös muiden kaupunkien kehitystyön tueksi.
Hankekaupungeissa kehitystyötä on tehty kokonaisvaltaisesti toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien saralla ja kehitystyötä jatketaan kaupunkikohtaisten suunnitelmien mukaisesti.
Tutustu hankkeessa tehtyihin havaintoihin ja oppeihin hankkeen materiaaleissa. Hankkeessa syntyneet tulokset on koottu tietopaketiksi – kaikille tehokkaasta palveluverkkosuunnittelusta kiinnostuneille. Pikaisesti hyvän käsityksen saa jo lyhyistä hankevideoista ja esitteestä. Jos haluaa sukeltaa syvemmälle, niin kannattaa tutustua raportteihin, blogikirjaston kirjoituksiin ja tilaisuuksien sekä puheenvuorojen tallenteisiin.
Tervetuloa tutustumaan!
Yhteystiedot-välilehdeltä löydät kontaktit kysymyksille ja jatkokeskusteluille oman kuntasi tilannetta ajatellen.
Palveluverkkosuunnittelu tarkoittaa kunnan järjestämien palveluiden muodostaman kokonaisuuden arviointia ja kehittämistä. Suunnittelu on jokaisessa kunnassa itsenäisesti tapahtuvaa jatkuvaa työtä, jonka toteuttamisen tavat vaihtelevat kunnittain. Tyypillisesti palveluverkkoja suunnitellaan taloudellisten reunaehtojen ja väestöennusteiden pohjalta. Suunnittelussa arvioidaan ja ennakoidaan alueiden väestönmuutoksista aiheutuvia palvelutarpeiden muutoksia, palvelujen kehittämistarpeita ja etsitään keinoja vastata muuttuviin tarpeisiin.
Tässä hankkeessa keskityttiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoihin eli siihen, missä koulut ja päiväkodit sijaitsevat, millaisissa tiloissa ne toimivat, mitä palveluja ja kuinka monelle lapselle niissä tarjotaan. Palveluverkkoja suunnitellaan kuntien lisäksi myös laajempina alueellisina kokonaisuuksina.
Nykyisellään kuntien haasteena on se, että palvelujen järjestäminen on usein hyvin tuotantolähtöistä ja siiloutunutta eri toiminta-alueiden välillä. Nykymalli on kankea, koska tulevien tarpeiden ennakointi on ollut lähes mahdotonta.
Dynaaminen palveluverkkosuunnittelu tuo yhteen kaupungin palvelutarjonnan ja -verkoston sekä tiedot ihmisten tarpeista ja palautteista. Kun kerätty tieto hyödynnetään, analysoidaan ja tuodaan osaksi päätöksentekoa, tiedolla johtaminen on mahdollista. Palveluverkon ja palvelutarjonnan suunnittelu muuttuu dynaamiseksi.
Ihmislähtöisessä palveluverkkosuunnittelussa keskiössä ovat kuntalaisen tarpeet ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sen sijaan, että suunnittelu lähtisi tuotantolähtöisesti organisaation vastuualueista tai tehtävistä.
Hankkeessa määriteltiin, mitä ihmislähtöisyys palveluverkkosuunnittelussa tarkoittaa ja selvitettiin, miten yksilötason tarpeista voidaan muodostaa palvelutarvetietoa. Hankkeessa tutkittiin myös, miten tieto saadaan koottua ja välitettyä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnittelun tueksi.